Reenilenkkeilyä

Meilläpä oli eilen lenkki ja reeni seuraa ! Mukaamme liittyi appiukon koirat pointteri Rico 4v ja saksanseisoja lupaus Jekku 7 kk. Kello oli tosiaan illalla jo paljon ja kuvista ei tullut mitään priimaluokkaa mutta muutaman suht onnistuneen kuvan sain.

Seisojat seisoo toisilleen juuri ennen leikkiä.

Kyllä meidän Ronttikin osaa.

Päivän teemana oli hihnassa nätisti kulkeminen. Mentiin Rontin kanssa vikana, Mitzun ja Rockyn tullessa meidän perässä ja Jekun ja Ricon pitäessä perää. Loppulenkistä ei tarvinnut enää pysähdellä kahden askeleen välein ja se alkoi muutenkin keskittymään mitä hinhan toisessa päässä tehtiin.

Rico ja Jekku on opetettu siihen että kun pilliin vihelletään tullaan luokse ja istutaan eteen. Ikään kuin luovutusta ajatelleen. Sen enempää pilliä ei eilen kokeiltu ettei Rontti raukan pää mene ihan sekaisin mutta pari vihellystä Rontin ollessa hihnassa ja sitten tultiin hakemaan namia istuen. Viimeisessä kuvassa kyseinen asia onnistuu.

Työpäivän jälkeen taas lähdetään lenkkeilemään koko porukka. Huomenna mulla on taas parin viikon tauon jälkeen myös baaritöitä joten olen yön siellä. Iltalenkkiä tuskin Rontin kanssa lähdetään tekemään mutta päivällä ajattelin käydä järven jäällä jossen innostu lähtemään Mäntsälän maisemiin...

Uudet tuulet puhaltelee..

Puhaltelee meinaan kahdella muotoa.. Mamman astmaa helpottaen meille muutti eilen ilmapuhdistin. Sain sen kaverini kautta jolla on frettejä. No siitä se riemu vasta repesikin. Koirat vinkui, ulisi, haisteli, seisoi ja teki kaikkea mahdollista saadakseen sen hajun itsellensä. Kaikki kolme tyhmää päätä oli lyöty yhteen kun tätä asiaa pohdiskeltiin...

Ja toiset uuden tuulet puhaltelee kun seuraavan kerran ulos lähtiessäni puhallan pilliin.

Tänään Rontin juoksiessa pitikin Järvenpäätä' totesin että jotenkin tätä koulutuysmenetelmää on muutettava. Ja päätin aloittaa muuttamalla sitä pillillä. No eikun mustiin ja mirriin ja mukaan tarttui tälläinen kaksiääninen pilli. Kyllä nyt kelpaa puhallella.

Töissähän mä tänään homehdun yhdeksään asti mutta taskut on valmiiksi täynnä makupaloja ja odotan käsiä hieroen että pääsen kokeilemaan tätä käytännössä. Siitä lisää huomenissa.. <3

 

Käytiin Rockyn ja veljeni mittelin Touhon kanssa lenkkeilemässä. Mikä on parempi tapa pitää oma ja koiran mieli virkeänä? 

Rocky meillä oli koko ajan vapaana, sitä kun kaupungissakaan harvoin vaivaudun laittamaan narun päähän. Kiltisti se kulkee vierellä ja pysähtyy kun mäkin pysähdyn. Lintuja jos on näkösällä niin hetkeksi hihnaan ja taas mennään. Kaksi muuta odotteli autossa ja sitten pääsivät nekin juoksemaan taas. 

Kamalasti on ollut eläinlääkäri reissuja. Ja lisää tulee. Kaikki alkoi keskiviikkona siitä kun Rockyn korvassa oleva patti ärtyi niin pahaksi että se vaan vuoti verta ja jotain muuta. No lääkäri totesi sen olevan kasvain. Siitä onko se hyvä vai pahanlaatuinen ei ole tietoa vielä tässä vaiheessa. Antibioottia nassuun ja ensi viikolla leikkaukseen.

Keskiviikko iltana sitten Rocky oli omatoiminen kuten aina, runkaten itselleen. Rocky on jo kauan aikaa sitten todennut että jos meinaa saada jotain, on se homma itse hoidettava. No kuitenkaan se ei mennyt ihan kuten elokuvissa. Pipplei kun ei palautunut paikoilleen vielö torstainakaan ja eikun eläinlääkärille. Eläinlääkäri onneksi sai sen paikoilleen ja homma oli ratkaistu. 

Ensi viikolla sitten taas poistamaan se kasvain...

Ja ollaanpa me oltu tuttujenkin kanssa ulkoilemassa:

 Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...

Laiskiaisten maihinnousu

Kuis noi teijän metsästyskoirat ? Kyllä taas eilen hiukka huvitti nuo meidän vätykset.. Misu ja Rocky makaa sängyssä kun mitkäkin laiskiaiset ja Rontti haistelee ja kirputtelee pupuja.. Kuinka niin laiskoja ?

Tuli kauhee ikävä kesää ku löysin hauskan kuvasarjan uintireissulta. Vaikka mä talvesta tykkäänki enemmän kun kesästä niin siinäkin on omat hyvät puolensa..

 Nyt kesää odotellessa tämän päivän ohjelma on tehdä 5 koiralle ruokintasuunnitelmat.. Voiko työaikaa käyttää paremmin hyödyksi ??

Uutta vuotta, joulua ja sellaista...

Liian pitkä aika on kulunut siitä kun viimeksi olen ehtinyt paneutua netin ihmeelliseen maailmaan. Kummissakin töissä ollut kauheaa rumbaa ja kaiken kruunaa loppuvuodesta tehdyt kaikki tuplavuorot. Olen huono ja laiska ihminen kun en ole vaan jaksanut töiden ja koirien lisäksi kirjoitella.

Paljon on kuitenkin tapahtunut. Aloitetaan nyt kuitenkin vaikka siitä että viikkoa ennen joulua maalla vieraillessamme oli äiti huolimattomasti jättänyt porkkanalaatikot terassille jäähtymään.. No kaikkihan sen arvaa mitä tapahtuu. 7 kiloa porkkanalaatikkoa meni tuulen suojaan hyvin nopeasti. Seuraavana päivnä Rocky oli tukossa joka kuiotenkin saatiin ihan parafiiniöljyllä kotioloissa aukeamaan.

Toisille se kuusen koristelu otti kovinkin voimille..

Jouluaatto sujui rauhallisesti. Koristeltiin kuusta ja sellaista. Iltasella lähdettiin sukuloimaan ja koirat matkusti autossa mukana. Iltapalaksi syötiin yhdessä kinkkua, koirat raakaa ja suolatonta ja omistajat ihan peruskinkkua. Joulupäivänä syömään taas maalle. No ruuan jälkeen sitten riehuttiin koirien kanssa pihalla. Koirat jäi keskenään ulos ja ihmiset siirtyi kahvittelemaan kunnes huomasimme jotain hävinnneen. Kinkku, joka oli jätetty tyrkylle kissanluukun sisäpuolelle oli hävinny koiran suuhun... Hyvä äiti, kyllä sä joskus opit..

No sitten meillä juotiin ja kustiin seuraavat päivät. Ripulia ei ihme kyllä tullut kenellekkään. Onneksi sitä ei ollut jäljellä kuin ehkä kilon verran. ..













Välipäivinä ihmiset työskenteli ahkerasti ja koirat oli päivät kotona. Olisi voinut uskoa että kun eivät viikkoon ollen yksin niin jotain olisi tuhottu. Onneksi kuitenkin hirven luut jätti ajanvietettä niin pitkäksi aikaa että asunto sai olla rauhassa. Rontilla kun on taipumusta yksin jäädessän kehitellä milloin mitäkin..

Uutena vuotena jännitettiin vähän miten Rontti suhtautuu raketteihin, siitä kun ei ikinä tiedä millaisen pelon se vuoden aikana saakaan kehitettyä. Juttuhan kuitenkin loppujan lopuksi kääntyi niin päin että Rocky oli se joka oli aavistuksen hermostunut ja kulki kämppää ympäri. Mitään sen suurempia pelkotiloja ei meillä ollut.

Noin tyytyväisesti meillä nukuttiin pahimpaan aikaan kahdeltatoista..

Puolitoista viikkoa ja lähtee meidän pojat metsälle. Noutoa on taas harjoiteltu pienen tauon jälkeen. Mutta onneksi Rocky tietää mitä tehdä. <3

Uuden vuoden lupaus: Lupaan kirjoittaa useammin ja olla pitämättä näin pitkiä taukoja.